Suomen aateliset sekä heidän tilansa

Erityisesti isoja tiloja omistaneet suvut ovat varmasti pinttyneet monien meistä mieleen. Toisella nimellä näitä omistajia kutsuttiin ennen aatelisiksi.

Kosken kartano

Yleensä nämä suvut omistivat yhden tai useita maatiloja sekä yhden suuremman kartanon, jota käytettiin esimerkiksi pitojen ja kekkereiden järjestämiseen kesän lopuksi.

Vuosia sitten 1800-luvulla Suomessa rakennettiin erittäin paljon kartanoita. Onkin usein sanottu, että juuri 1800-luku oli kartanoiden parasta aikaa. Ennen 1800-lukua oli erittäin harvinaista, että kartanon omistajana toimi paikallinen asukas. Vasta kauan Ruotsin vallan jälkeen alkoivat nämä ihanat kartanot siirtyä yhä enemmän tavallisten ihmisten omistukseen.

Tämä osaltaan auttoi paikallisten asukkien voimaantumista. Kun suuret herrat eivät enää hallinneetkaan pitäjän suurinta taloa, merkitse se välittömästi sitä, että paikallisilla asukkailla oli taas valta omiin oloihinsa alueella.

Mitä aatelisille tapahtui?

Tutkimusten mukaan 1800-luvulla aateliset hallitsivat peräti 60% kaikista maista sekä niiden kartanoista. Tämä merkitsi sitä, että suuri osa omistuksista oli kaukana merten takana eikä se kuulunut paikallisille.

Kun Suomi ei enää kuulunut Ruotsiin alkoi iso osa aatelisista siirtyä Ruotsiin. Nämä aateliset sitten jättivät jälkeensä useita laadukkaita kartanoita, jotka paikalliset ottivat haltuunsa.

Nykypäivän aateliset

Nykyään aateliset suvut eivät enää juuri pidä itsestään isompaa haloota. Tämä johtuu siitä, että harvempi äveriäs suku haluaa enää herättää huomiota olemuksillaan. Jos liian moni saisi tietää heidän todellisesta vauraudestaan, voisi se merkitä sitä, että onnenonkijoita saapuisi paikalle sankoin joukoin kärkkymään heidän vaivalla kerättyjä varantojaan.

Juuri nyt Suomessa on jäljellä noin 170 sukua, jotka voidaan luokitella aatelisiksi. Näihin sukuihin kuuluu yhteensä noin 6 200 ihmistä. Isolla osalla näistä suvuista on edelleen oma majansa. Yksi suosittu paikka on helsingissä, jossa voikin tarkastella esimerkiksi ritarihuoneita, joissa aateliset ennen viettivät erittäin paljon aikaa itseään viihdyttäen.

Vaikka aikaisemmin lähes kaikki aatelisiin sukuihin kuuluneet ihmiset puhuivatkin ruotsia, on yhä suurempi osa nykyään aatelisiksi luokiteltavista henkilöistä suomenkielinen. Tämä näyttää vahvasti sen, että kuinka paikallisten tarmokkaalla asenteella oma rakas kielemme on saatu nostettua taas hallitsevaan asemaan myös aatelisten keskuudessa. Jos tämmöistä ideaa olisi ehdottanut joitakin kymmeniä vuosia sitten, olisi varmasti moni aatelinen ajatellut ettei se ole mitenkään mahdollista.

Mahdottamasta on kuitenkin aina jokin tapa tehdä mahdollista. Tämän ovat näyttäneet ne ihmiset, jotka loivat uudelleen aateliset suvut Suomeen.