Savusauna on suomalaisten katoavaa kansanperinnettä

Saunat savuavat kesäisin

Mikäli olet joskus saunonut savusaunassa, kuulut onnekkaaseen vähemmistöön. Savusaunat ovat nimittäin päätyneet erittäin uhanalaisten lajien listalle Suomessa. Sanotaan, että on olemassa jo palaneita savusaunoja, ja ei ihan vielä palaneita savusaunoja. Jos satut olemaan savusaunan omistaja, toivottavasti tiedät kuinka arvokkaan ja mahtavan asian kanssa olet tekemisissä. Toivottavasti et polta saunaasi.

Savusauna saattaa näyttää ihan tavalliselta saunalta ulkoapäin, mutta savupiippua ei useimmiten saunasta löydy. Savusaunan lauteet, seinät ja lattia on täysin mustan noen peitossa, jonka takia savusaunoja on kutsuttu Etelä-Karjalassa ennen mustasaunoiksi

Savusaunassa iso, reilusti tavanomaista kiuasta suurempi pesä sytytetään ja savun annetaan täyttää saunatila kierrättäen sitä oven kautta ulos. 

Savusauna lämpeää usein noin kolmen pesällisen jälkeen, ja saunan lämmittämisessä käytetään lähinnä leppää, harvemmin koivua. Mänty ja kuusi räiskyvät ikävästi, ja perimätiedon mukaan kuusi- ja mäntypuilla lämmitetty savusauna on ihmiselle pahaksi, ja sauna myös palaa helpommin.

Savusaunan historiaa

Savusaunoja on ollut suomessa satoja vuosia. Enimmillään savusaunoja oli suomesa 1800-luvun lopussa, jolloin lähes jokainen pirtti oli savusaunallinen. Savusauna oli ns. Monikäyttötila, jossa saunomisen eli kylpemisen lisäksi palvattiin lihaa, kuivattiin leipiä ja savusaunassa jopa synnytettiin. Saunomisesta kertovia lauluja on Kalevalasta asti. Jo pitkälti unhoitettua karjalaista kansanperinnettä oli lausua kalevalaisia loitsuja kylpemisen ohessa, ja uhrata viinaa tai ruokaa saunan “väelle” eli tontuille ja hiisille joiden uskottiin tulevan kylpemään ihmisten saunottua. 

Näin lämmität savusaunan polttamatta sitä poroksi:

Savusaunan ovi

Savusaunan lämmittäminen ei ole aivan yksinkertaista puuhaa, ja kokemattoman käsissä saunassa voi syntyä tulipalon vaara, ja löylyt saattavat olla jopa hengenvaaralliset. Savusauna on kertalämmitteinen, eli löylyjen ja kylpemisen aikana kiukaaseen ei voi lisätä puita. Pidä myös nämä asiat mielessä saunaa lämmittäessä:

  • Pidä huoli, ettet laita liikaa puita pesään kerralla. Puiden määrä vaihtelee pesän ja kiukaan koon mukaan, mutta liekit eivät saisi ikinä lyödä kiukaan kivien läpi kattoa kohti. 
  • Käytä leppää. Koivu savuttaa paljon, ja männyn sekä kuusen rätinä ja kipinöinti saattaa aiheuttaa paloturvariskejä saunassa. 
  • Älä pidä lauteilla esineitä, joita et halua noen peittoon.. Lauteet kannattaa kääntää ympäri mikäli mahdollista, tai peittää jollain paloturvallisella peitteellä lämmityksen ajaksi. 
  • Avaa lakeinen tai räppänä lämmityksen ajaksi.
  • Sytytä pesä tasaisesti, ja avaa saunan ovi noin 10-15cm raolleen. Tiiliskivi oven välissä voi olla hyvä ratkaisu.
  • Lisää puita vasta, kun ensimmäinen pesä on palanut kokonaan, ja jäljellä on tasainen ja hyvä hiillos. 
  • Polta kolme pesällistä, ehkä neljäskin vajaa pesällinen jos kiuas on suurikokoinen.
  • Kun puut ovat palaneet, pöyhi hiillos hyvin ettei sinne jää palavia kekäleitä.
  • Sulje räppänä ja ovi ja anna kiukaan siintyä noin 1,5-2h. Tämä on tärkeä vaihe, sillä liian aikaisin saunaan mentäessä voi siellä olla vaarallisia määriä häkää.
  • Siintymisen jälkeen huuhtele lauteet, valmistele vedet saunaan ja heitä parit häkälöylyt kiukaalle ovi avattuna. Tämä saa ilman kiertämään ja sauna on valmis kylpemiseen.
  • Kylpemisen jälkeen avaa räppänä, jotta saunassa vaihtuu ilma.

Näitä ohjeita noudatamalla saat varmasti hyvät löylyt. Terve järki kannattaa pitää mielessä saunaa lämmittäessä, ja heittää kiukaan seinille runsaasti kylmää vettä mikäli kiukaan kivien välistä nousee jo liian korkeat liekit. Tärkein neuvo savusaunan lämmityksessä on kuitenkin tämä: Älä ota riskejä alkoholin kanssa, sillä mittavassa osassa saunapaloja on humalatilalla ollut vaikutusta asiaan.