Jyväskylän kylästä rakentui vuosien aikana massiivinen kaupuki

Jyväskylän kaupunki perustettiin virallisesti vuonna 1837 Jyväskylän kaapelikirkokylään Harjun ja Jyväsjärven väliin. Alueella oli jo kasvavaa kaupankäyntiä ja markkinaelämää. Säännöllinen höyrylaivaliikenne Jyväskylään alkoi 1850-luvulla.

Sisävesialuksilla ei kuitnekaan ollu suoraa pääsyä kaupunkiin, vaan kauppalaivat jouduttiin jättämään Päijänteen rannalla olevaan ulkosatamaan. Myöhemmin 1870-luvulla Äijälänjokea ruopattiin kuitenkin niin, että suuretkin sisävesialukset pääsivät kaupunkiin.

1800-luvun alkupuolella Jyväskylän seutu vaurastui huomattavasti mm. Metsien arvonnousun ja teollisuuskaupan kasvamisen takia. 1800-luvun loppupuolella Jyväskylään myös rakennettiin lukuisia rakennuksia, joista osaa käytetään vieläkin. Merkittävimpiä tehtaita Jyväskylässä olivat Schaumanin vaneritehdas sekä Lohikosken paperitehdas.

Jyväskylän alkutaival oli karu ja vaatimaton

Kaupunkina Jyväskylä poti varsinkin 1800-luvun alussa huutavaa asukaspulaa. Asemakaavan viimeiseteli kuuluisa arkkitehti Carl Ludvig Engel. Jyväskylään houkuteltiin uusia asukkaita lupaamalla muuttajiolle täysivaltaiset kaupunkilaiset oikeudet, eli porvarinasema.

Verkkaisesti kaupunkiin alkoi muuttaa käsityöläisiä, kauppiaita ja muita tehtailijoita. Myös Toivolan Vanhapihan ensimmäinen asukas, Anders Nygrèn muutti juuri huutamalleen tontille vuonna 1838. Vuoden 1838 lopussa kaupungissa asui virallisesti jo lähes 150 henkeä.

Vähitellen jyväskylässä alkoi myös kulttuurielämä kukoistamaan. Nykyisinhän Jyväskylä tunnetaan “Suomen Ateenana”, yliopiston ja vahvojen kulttuuriperinteiden takia. Jyväskylässä kiersivät teatteriseurueet, ja alueella harjoitettiin paljon taiteita ja musiikkia. Myös yliopisto sai alkunsa. Jyväskylän Yliopisto olikin ensimmäinen suomenkielinen yliopisto.

Vuosisadan vaihdetta lähestyessä rauhallinen, runsaan parintuhannen asukkaan Jyväskylä alkoi kasvaa huomattavaa vauhtia. Samalla myös kansainvälistyminen alkoi. Vuonna 1875 Jyväskylään rakennettiin Tampereelta asti sähkölennätinlinja, joka oli ensimmäisiä kunnollisia kosketuksia ulkomaailmaan. Vuonna 1897 Jyväskylään valmistui rautatie, joka mahdollisti suuren kaupan muiden Suomen kaupunkien ja ulkomaailman kanssa.

Rautatien tulo vaikutti paljon matkailuun. Jyväskylän asukkaat pääsivät ensi kertaa käymään vierailulla Turussa ja Helsingissä, ja kaupunkiin tuli myös vierailevia matkailijoita ja kauppiaita rautateitä pitkin matkustamalla. Vuonna 1902 kaupunkiin vedettiin kunnon sähköverkot, ja ensimmäiset kodit saivat kaupungin Sähkötehtaalta sähköä kodin lamppuihin. Myös katulamput valaistiin öisin.

Suomalaisen kielen kehto 

Suomalaisuus oli tapetilla 1800-luvulla. Jyväskylä oli kaupunkina nuori ja valmis haasteisiin ja muutoksiin. Vuonna 1858 kaupunkiin perustettiin ylä-alkeiskoulu. Opetusta toimitettiin suomen ja ruotsin kielellä. Varsin pian perustamisen jälkeen Jyväskylän alkeiskoulu muuttui kuitenkin kokonaan suomenkieliseksi. 1870-luvun puolivälissä Jyväskylän alkaiskoulu olikin jo niittänyt maassa mainetta ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna – Jyväskylän Lyseona. Jyväskylän koulutus kasvoi paljon, ja kaupungista ei pian tarvinnutkaan enää matkustaa esimerkiksi Kuopioon koulutuksen perässä.

Jyväskylä oli kauppiaiden ja käsityöläisten kaupunki

Jyväskylästä muovautui 1800-luvulla merkittävä kauppiaiden ja käsityöläisten kaupunki. Käsityöläisiä oli muuttanut kaupunkiin paljon porvarintittelin toivossa, ja se olikin suurin ihmisryhmä Jyväskylän porvareiden joukossa. Käsityöläiset kouluttivat oppipoikiaan, jossa oppipojat kuuliaisesti sitoutuivat mestarin apupojaksi ja oppivat käsityötaitoja vuosien ajan. Näin varmistettiin taitojen säilyvyys.

Teollinen ja koneelinen tuotteiden ja esineiden massatuotanto alkoi vasta 1800-luvun lopulla. Ahkerat ja ammattitaitoiset käsityöosaajat tekivät parhaansa palvellakseen ympäristönsä tarpeita, ja pikkukaupunki kukoisti käsityöläisten ansiosta.

Käsityöammattien koneellistuminen toi uuden aikakauden Jyväskylään. Pikku hiljaa kaupunki muuttui pienestä käsityöläisten keskittymästä vahvaksi ja kulttuurikeskeiseksi teollisuuskaupungiksi, joka tunnetaan Suomessa kulttuurin pesänä vieläkin.

Kommentoi